Suomen Kääpiösnautserikerho ry - Finska Dvärgschnauzerklubben rf

1. Nimi, kotipaikka, toimialue ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Kääpiösnautserikerho ry, Finska Dvärgschnauzerklubben rf. Kotipaikka on Helsinki, toiminta-alueena koko maa. Yhdistyksen kieli on suomi.

2. Suhteet muihin järjestöihin
Suomen Kääpiösnautserikerho ry on Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry:n, Helsingin Seudun Kennelpiiri ry:n ja Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n jäsen. Yhdistys voi olla jäsenenä myös muissa tarkoitusperiään edistävissä yhdistyksissä, liitoissa ja keskusjärjestöissä.

3. Tarkoitus ja toiminta
Toiminnan tarkoituksena on edistää rodun jalostusta ja tunnetuksi tulemista, rodun kehittämistä ja rodun harrastajien yhteystoimintaa ja tietojen vaihtoa.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustansa järjestämällä keskustelu-, neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä, kokeita, kilpailuja, kerhoiltoja, kursseja sekä ohjaamalla jalostustoimintaa. Yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa.

Yhdistys levittää tietoa edustamastaan rodusta asianharrastajien ja yleisön keskuudessa mainostamalla, järjestämällä tiedotustilaisuuksia, esittelyjä ja julkaisemalla rotuesitteitä.

Yhdistys seuraa rodun kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaalaisiin järjestöihin.

4. Varojen hankinta
Varoja toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii perimällä jäsenmaksuja, järjestämällä näyttelyitä, kokeita ja kilpailuja, toimeenpanemalla asianmukaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia, juhlia sekä ottamalla vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä. Yhdistys on oikeutettu hankkimaan ja omistamaan kiinteää ja irtainta omaisuutta.

5. Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia-, perhe-, kunnia-, kannattaja- tai yhdistysjäseniä. Yhdistyksen varsinaisiksi-, perhe- ja kannattajajäseniksi voivat liittyä yksityiset henkilöt, jotka hallitus hyväksyy jäseniksi ja jotka suorittavat syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Liittyessään yhdistykseen henkilö tai yhdistys hyväksyy Suomen Kääpiösnautserikerho ry:n säännöt ja tarkoituksen. Yhdistyksen kaikki 15-vuotta täyttäneet jäsenet ovat äänivaltaisia. Tätä nuoremmilla jäsenillä on puhevalta.

•  Perhejäsen: Perhejäsen on henkilö, joka on varsinaisen jäsenen perheenjäsen ja asuu samassa taloudessa.
•  Kunniajäsen: Hallituksen ehdotuksen perusteella yhdistyskokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
• Kannattajajäsen: Kannattajajäsen on jo jonkin muun Suomen Snautseri-Pinserikeskusjärjestö ry:n kuuluvan rotukerhon jäsen. Kannattajajäsenmaksu on edullisempi kuin varsinaisen jäsenen jäsenmaksu. Kannattajajäsenelle ei lähetetä yhdistyksen julkaisuja.
• Yhdistysjäsen: Yhdistysjäseneksi voi liittyä kääpiösnautserirotua harrastava rekisteröity yhdistys, jonka tulee kenneltoiminnassaan noudattaa yhdistyksen hyväksymiä ohjeita ja määräyksiä. Jäsenyhdistyksen sääntöjen tulee olla sopusoinnussa yhdistyksen tarkoitusperien kanssa. Jäsenyhdistyksen kenneltoimintaa koskevalle sääntöjen muutokselle on saatava yhdistyksen hyväksyminen. Yhdistysjäsenet maksavat jäsenmaksun, jonka suuruuden päättää syyskokous. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6. Jäsenen eroaminen
Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen on vapaa jäsenyydestä ja sen velvoitteista seuraavan kalenterivuoden alusta. Maksettuja jäsenmaksuja ei suoriteta takaisin. Eronneella jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

7. Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erottamispäätöksestä voi erotettu jäsen muista syistä kuin jäsenmaksun suorittamatta jättämisestä valittaa ja saattaa se yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamistiedon saatuaan. Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

Jäsen, joka on jättänyt kuluvan vuoden jäsenmaksun maksamatta kahden kuukauden ajan eräpäivästä, voidaan katsoa hallituksen päätöksellä eronneeksi.

Lievemmissä rikkomuksissa hallitus voi antaa kirjallisen varoituksen tai huomautuksen.

8. Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varsinaiset kuusi jäsentä, joiden keskuudesta hallitus valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Sihteeri ja rahastonhoitaja voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta, jolloin heillä ei ole äänioikeutta. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puolet hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain.

Hallituksen jäsenen tulee olla 18-vuotta täyttänyt henkilö.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Hallituksella on oikeus tarvittaessa perustaa erillisiä toimikuntia ja määrätä niiden tehtävät.

Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsumana tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsenistä on paikalla.

Hallituksen tehtävä on

• kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja panna kokouksen päätökset täytäntöön
• hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta, huolehtia jäsenmaksujen sekä muiden tulojen keruusta samoin kuin laatia yhdistyksen tilinpäätös päättyneeltä tilivuodelta
• edustaa yhdistystä, tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta.

9. Toimintavuosi
Yhdistyksen toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on hallituksen toimintakertomuksen kanssa esitettävä tilintarkastajille tammikuun loppuun mennessä.

10. Yhdistyskokoukset
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Henkilöjäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Henkilöjäsen käyttää ääntänsä läsnäolevana. Jäsen on kuitenkin oikeutettu käyttämään omaan perheeseensä kuuluvan jäsenen valtakirjaa. Jäsenyhdistyksen ääntä käyttää kyseisen yhdistyksen hallituksen kirjallisesti valtuuttama edustaja.
Vuosikokous pidetään helmikuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitseminen.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätökseen perustuva selostus taloudellisesta asemasta.
4. Tilintarkastajien lausunto, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntäminen edellisen toimintavuoden hallitukselle.
5. Valitaan edustajat keskusjärjestön kokouksiin, Helsingin Seudun Kennelpiirin kokouksiin, Suomen Kennelliiton yleiskokoukseen ja muihin tarvittaviin edustustehtäviin.
6. Hallituksen esittämät asiat tai kokouskutsussa mainitut asiat. Asioista, joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei tehdä päätöstä.

Syyskokous pidetään lokakuun aikana ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitseminen.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Vahvistetaan varsinaisten-, perhe- ja kannattajajäsenten sekä yhdistysjäsenten jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle.
4. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima seuraavan vuoden toiminta-ja rahoitussuunnitelma.
5. Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan joka toinen vuosi ja erovuoroisten jäsenten vaali.
6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä.
7. Hallituksen ja jäsenten esittämät asiat. Asioista, joista ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella, mutta ei tehdä päätöstä.

Yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan asiat avoimella äänestyksellä ja ehdottomalla äänten enemmistöllä, jollei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa toisin määrätä. Milloin joku kokouksen jäsen sitä vaatii suoritetaan äänestys suljetuin lipuin. Äänten menessä tasan ratkaisee arpa, muissa asioissa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.

Ylimääräinen yhdistyskokous kutsutaan koolle kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 koko äänioikeutetusta jäsenkunnasta sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on käsiteltävä ylimääräisessä yhdistyskokouksessa 30 päivän kuluessa kirjelmän postileiman päiväyksestä.

Kutsut yhdistyksen kokouksiin on vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta julkaistava yhdistyksen jäsenjulkaisussa tai lähetettävä kirjeitse jäsenistölle.

11. Sääntöjen muuttaminen
Muutosehdotus näihin sääntöihin on jätettävä yhdistyksen hallitukselle vähintään kahta kuukautta ennen sitä kokousta, jossa ne halutaan käsiteltäväksi. Hallituksen on esitettävä se lausunnollaan varustettuna seuraavalle varsinaiselle kokoukselle. Jotta muutosehdotus tulisi hyväksytyksi, tulee sitä kannattaa 2/3 annetuista äänistä.

12. Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyskokouksessa, joiden välillä on oltava ainakin kuukausi ja joista toisen on oltava syys- tai vuosikokous. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään 3/4 enemmistö annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa jäljelle jääneet varat käytetään viimeisen yhdistyskokouksen päätöksen mukaisesti rodun etua ajavan kenneltoiminnan hyväksi.

13. Yhdistyslaki
Muutoin noudatettakoon yhdistyslain määräyksiä.